Jatketaan blogihaasteen parissa. Halloween-viikolla itseoikeutetusti oranssi saa olla yksi väreistä.
Oranssilla ja minulla on ambivalentti suhde. Oranssi sopii omien värieni kanssa, minulle sopivat hyvin oranssit vaatteet, kun olen väreiltäni syksy. Oranssi on energinen, pirskahteleva, voimaa antava. Mutta tämä väri on hirvittävän voimakas. Se on parhaimmillaan pieninä ripauksina. Kerran työhuoneessani oli oranssit verhot, ja se aiheutti fyysisen pahanolontunteen. Tunne poistui, kun työnsin oranssit paneelit toisten verhojen taakse, pois näkyvistä. Samoin jos jossain on oranssi seinä, tai vaikka oranssi sohva, en enää koe väriä piristävänä vaan ahdistavana.
Joidenkin näkemysten mukaan väreillä on hoitavia vaikutuksia, ja nämä pahanolon tunteet voivat johtua niistä. Olen myös huomannut, että joskus elämässä on kausia, kun joku väri tuntuu olevan tarpeen. Elämänmuutoksissa pukeutuu ehkä tiedostamattaan tietyn värisiin vaatteisiin. Nyt kun mietin asiaa, niin itse olen kantanut punaisia ja oransseja vaatteita ehkä eniten odottaessani vauvojamme.
Kotoamme ei löydy paljonkaan oranssia. Yksi oranssi tyynynpäällinen on, mutta se ei ole ollut vähään aikaan käytössä.
Missä sitä oranssia meillä sitten on? Kukat, kynttilät, lautasliinat... Pieniä yksityiskohtia siis. Ja oranssi ruoka, se on voimaa antavaa ja hyvää. Tällä hetkellä meillä on kausikoristeena upea oranssi kurpitsa - siis sekä ruokaa että koriste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti